Häiden järjestäminen on kallista, joten tämän tulevan morsiamen ensimmäinen kesätyö on jo loppu ja toinen on vasta päässyt hyvään alkuun. Toisin sanoen, aikaa blogin kirjoittamiseen on nyt aikas vähäsen, mutta tästä on pakko tulla tännekin leijumaan: otin nimittäin itseäni niskasta kiinni ja
otin yhteyttä seurakuntaan.
Sieltä sanottiin että tervetuloa vaan, joten...
meillä on nyt hääpäivä! Kesällä 2016! Voin siis alkaa laskea kuukausia, viikkoja ja päiviä omiin häihini. Voi mahoton..! Olen niin innoissani että ehkä halkean kohta :D
Avioliiton siunaamiselle ei ollut aikaisempia hetkiä Perniössä, joten meidän juhlamme alkaa kello neljältä iltapäivällä. Tulee siis enemmän iltajuhla, mutta se sopii meille. Oikeastaan näin myöhäinen juhlan aloitus on helpotus - se varmistaisi ainakin minun kohdallani, että muistaisin vieraana syödä jotain ennen juhlia. Aiemmin alkavissa pirskeissä voi vieraalla tulla helposti kiljuva nälkä ennen buffetin aukeamista.
Toinen myöhäisen alkamisen bonus on tietysti se, että aamuun jää aikaa nukkumiselle, meikille, kampaajalle, pukeutumiselle... ja apujoukoilla / pitopalvelulla on myös lisää aikaa koristella juhlapaikkaa. Näin on mahdollista esim. käydä hakemassa kaikki kukkaset vasta hääpäivän aamuna, eikä niiden säilytyksestä siis tarvitse kantaa murhetta. Jes!
Koska olin yksin kotona asian selvitessä (A on alkukesällä töissä viikot läpeensä, kotona on niin hiljaista :/ Onneksi on sentään koira), juhlin tätä merkkipaalua hääsunnittelussamme avaamalla pukupussin ja kenkälaatikon, ja kokeilemalla siis ensimmäistä kertaa, miltä hääpukuni ja kenkäni näyttävät yhdessä.
Alkoi jo häämarssit soida päässä, kun siinä kääntyilin peilin edessä ja ihastelin... on mulla vaan niin ihana puku! Ei haittaa, vaikkei malli tunnu olevan muodissa juuri nyt. Minulle hääpukuni on ikimuodikas, näytän siinä hyvältä, enkä varmasti koskaan kyllästy ihailemaan tulevia hääkuviani lipaston päällä.
(Kuvaajaa tosin ei olla vielä hankittu... Mutta bändi on, ja pitopalvelukin on suurin piirtein kilpailutettu ja varausta vaille valmis!)
Eilen koin vielä epämääräistä ahdistusta häiden menoihin liittyen, ja tein uudelleen oikein rautalankamallin hääbudjetistamme sekä niistä tuloista, joita meillä on ja tulee olemaan ennen häitä. Ahdistus helpotti kummasti, kun totesin että hyvin tästä selvitään. Tuntuu vaan hurjalta katsella menosuunnitelmaa tämän kesän tulojen pohjalta, mutta pelastuksena on se, että ehdimme molemmat vielä töihin myös ensi kesänä ennen häitä. Voidaan siis huokaista helpotuksesta ja keskittyä rauhassa kaikkeen ihanaan, pieneen väkertelyyn ja niiden tärkeiden yksityiskohtien jatkuvaan hiomiseen :)
